Tasavaltalainen laillisuusmies eduskunnassa 1916 - 1919

Toholammin Pajamäeltä Heimolan taloon

Suomi100-juhlavuoden kunniaksi olen koonnut kuvauksen itsenäisen Suomen synnystä yhden valtiopäiville lähteneen talonpojan Matti Miika Kotilan näkökulmasta.Lähteenä on käytetty valtiopäiväasiakirjoja, eduskunnan kalenteria sekä Suomalaisen puolueen lehtiä. Kommenttikenttä on avoin faktantarkastajille.Välilehdistä voi katsoa koko tarinan. Blogiosuudessa on yksittäisiä artikkeita, jotka tarkentavat tarinaa.

perjantai 24. helmikuuta 2017

Mannerlaatat liikkuvat joulukuussa 1918


Uuden ajan merkit olivat marraskuun lopulla ilmassa. 23.11.1918 oli Kokkola-lehdessä uutinen kokouksesta, jonka tarkoituksena oli yhdistää Suomalainen ja Nuorsuomalainen puolue.
Suomalaisen puolueen ja Nuorsuomalaisen puolueen välillä ei uutisen mukaan ole linjaeroa. Näin olikin. Vuosikymmen aikaisemmin syntynyt jako oli perusteiltaan hävinnyt. Enää ei tarvinnut pohtia suhtautumista Venäjään ja siihen, miten laillisilla linjoilla ollaan vastustettaessa venäläistämispolitiikkaa. Toisaalta Pohjanmaalla jakolinja Nuorsuomalaisen puolueen ja Suomalaisen puolueen välillä ei ollut koskaan syvä.
Uutinen Kokkola-lehdessä 23.11. suomalaisten
puolueiden liittymisestä yhteen.
Suomalaiset puolueet olivat puolueorganisaatioina kutistuneet olemattomiin. Ainoa toimiva taho oli eduskuntaryhmä. Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmän kokousmuistiinpanoista 1917 – 1918 käy ilmi, että varsinaisia ryhmäpäätöksiä ei tehty. Poikkeuksena oli porvarillinen yhteistyö suhteessa Sosialidemokraatteihin. Muilta osin kunkin äänestyskäyttäytyminen oli edustajan oma asia. Loppukesällä 1918 viitattiin enemmän Uuden Suomen turvaamiskomitean päätöksiin eli monarkistien järjestöön.

Puoluekenttä lähti liikkeelle. Muutokset tapahtuivat 8.12. – 9.12. parin päivän aikana. Nuorsuomalainen puolue, Kansanpuolue ja Suomalaisen puolueen ’edistysmielinen’ ryhmä muodostivat 8.10.1918 uuden Kansallisen edistyspuolueen. Koossa oli siis tasavaltaan ja laillisuuteen tukeutuneiden ryhmittymä. Keski-Pohjanmaalta siihen liittyi mm. maaherran tointa hoitanut tasavaltalainen Juho Torppa Kälviältä.

9.12. kokoontui 'yhteiskuntaa säilyttävät voimat'. Kokoomuspuolueen ensimmäisessä puoluekokouksessa otettiin positiivinen kanta monarkististen hallitusmuotoesitysten hyväksymiseksi eduskunnassa. Kyseessä oli monarkistinen puolue. Siihen liittyi mm. lapualainen Wilhelmi Malmivaara.
Ilmoitus Kansallisen kokoomuksen
perustamiskokouksesta 9.12. 1918.
Nykylukijan näkökulmasta on hämmästyttävää, miten nopeasti siirtyminen uuteen puoluerakenteeseen tapahtui. Vielä hämmästyttävämpää on se, että Matti M. Kotila oli paikalla Kansallisen kokoomuksen perustamiskokouksessa. Hän oli monarkistien kokouksessa, mutta ei liittynyt itse puolueeseen. Jälkikäteen arvioituna Kansallinen edistyspuolue olisi ollut seuraava kotipuolue tasavaltalaiselle kansanedustajalle. Matti M. Kotila liittyi itse asiassa Maalaisliittoon, johon puoluetoverinsa Jaakko Loukko oli jo kirjautunut.
Ote Kokoomuksen perustamiskokouksen
osallistujaluettelosta.
'Kansallinen kokoomus' käsitteenä oli tarkoittanut vielä vuotta aiemmin kaikkien suomalaisten puolueiden yhteenliittymää. Tätä olivat toivoneet Wilhelmi Malmivaara, Ernst Saari ja Matti M. Kotila jo Ylistaron 1917 vaaliohjelmassaan.

Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmän viimeinen kokous ei ollut luonteeltaan surumielinen. Viimeisessä eduskuntaryhmän kokouksessa 11.12.1918 päätettiin muun muassa ”pitää peijaiset Suomalaisen puolueen muistoksi”.

Niin loppui Suomalaisen puolueen tarina ja niin loppui Matti M. Kotilan ura valtakunnan politiikassa. Uudet vaalit, uusin tunnuksin ja uusin ehdokkain tulivat maaliskuussa 1919. Matti M. Kotila keskittyi Toholammin kunnan asioihin.

Lähteet:
Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmän pöytäkirjat 1917 - 1918.
Salokorpi, Hannu. 1988. Pietarin tie. Suomalainen puolue ja suomettarelainen politiikka helmikuun manifestista Tarton rauhaan. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 145.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti